Hevostallin kannattavuus on seikka, jota pohtii moni harrastaja ja hevosenomistaja, mutta erityisesti tallinpitäjä. Kaikki miettivät asiaa eri näkökulmasta. Tallinpitäjä miettii, miten saada kulut katettua ja työntekijöille palkan maksettua ja jopa itselleen palkkaa? Miten kustantaa investoinnit ja korjaukset? Hevosenomistaja miettii tallivuokran suuruutta ja mitä se sisältää. Ratsastuskoulussa tunneilla käyvät miettivät tuntien hintaa ja sitä kuinka monella tunnilla itse voisi käydä.

Kannattavuudella tarkoitetaan sitä, että lyhyellä tähtäimellä tulot kattavat menot sekä lisäksi on jäätävä voittoa. Yritys tuottaa jotain, josta saa tuloja ja tuottamisesta syntyy kustannuksia. Kun mukaan otetaan yrittäjä ja erityisesti hevosala, pitää tulojen pitkällä tähtäimellä kattaa myös sellaiset menot, jotka tulevat vain harvoin tai yllättäen. Tällaisia ovat esim. tallin kunnostaminen, hevosten eläinlääkärikulut, hevosten ostaminen (ratsastuskoulu) sekä kaikki muut pienet sekä suuremmat yllättävät kustannukset. Tällaisiin kustannuksiin varautuminen on ensiarvoisen tärkeää – erityisesti hevosalalla, jossa yllättäviä kustannuksia syntyy hyvinkin usein ja kiinteiden kustannusten arviointikin on välillä haastavaa. Kiinteät kustannukset terminä tarkoittaa kustannuksia, jotka pysyvät samoina toiminnan laajuudesta riippumatta. Muuttuvat kustannukset ovat sellaisia jotka kasvavat tai laskevat toiminnan laajuuden muuttuessa. Hevostallissa kiinteä kustannus on esimerkiksi kiinteistövero tai vuokra, muuttuvista kustannuksista hyvä esimerkki on väkirehun kustannukset. Mitä enemmän hevosia, sitä enemmän väkirehua kuluu.

Hevostallin kannattavuus on monimutkainen asia. Mielestäni hevostalleja, olivat ne sitten pieniä yksityistalleja, suurempia ratsastuskouluja tai hevosten kasvatukseen erikoistuneita talleja, ei voi täysin verrata muiden alojen yrityksiin. Tällä tarkoitan sitä, että hevostallin toiminnassa sekä kustannuksissa ja tuloissa on paljon tekijöitä joihin vaikuttavat esim. sää, elävät eläimet eli hevoset sekä muut seikat, joita ei aina voi ennustaa ja laskea tarkasti etukäteen. Kaikkiin kustannus ja tulopuolen asioihin ei voi myöskään aina vaikuttaa. Toisenlaisissa yrityksissä voidaan enemmän vaikuttaa tulo- ja kustannuspuoleen sekä ennustaa muuttuvia kustannuksia tarkemmin. Otetaan esimerkiksi heinä, jota kuluu n.10kg/pv/hevonen. Heinän hintaan vaikuttaa olennaisesti se millainen heinävuosi on ollut. Siihen taas vaikuttaa sää. Mikäli kesä on sateinen ja heinää joudutaan koneellisesti kuivattamaan ja sitä tulee vähän, luonnollisesti heinän hinta syksyn tullen nousee. Tämä taas vaikuttaa suoraan hevostallin pidon kustannuksiin, usein hyvinkin paljon. Heinän osuus hevostallin juoksevista kustannuksista on usein toiseksi suurin, palkkakustannusten jälkeen. Tuloissa esimerkkinä voidaan käyttää yksityistallin karsinapaikkaa. Mikäli karsinapaikka on tyhjillään hevosen vaihtumisen vuoksi kuukauden, on se jo lovi tuloihin. Toisena esimerkkinä tuloista voidaan käyttää ratsastuskoulua, jonka tunneilla ei ole täyttä määrää osallistujia, johtuen erittäin kylmästä talvesta. Tällöin tuntien määrää joudutaan vähentämään tai yhdestä pidetystä tunnista ei saada laskettua tuloa. Kustannukset pysyvät ratsastuskoulussa samoina. Hevostallin pidossa on paljon yllättäviä ja ennakoimattomia kustannuksia sekä kustannusten muutoksia. Yleensä heinän, kauran sekä kuivikkeiden hinnat pysyvät samoina yhden kauden ajan, mutta muuttuessaan vaikutukset voivat olla suuret tallin kannattavuuteen.

Edes hevosihmiset eivät voi vaikuttaa vallitsevaan säähän. Ainoastaan hyvä asenne auttaa eteenpäin, mutta ei korvaa taloudellisia asioita. Hevoset myös sairastuvat välillä, parhaasta mahdollisesta hoidosta huolimatta. Mitä sitten voi tehdä, jotta kannattavuutta voi arvioida ja varautua siihen, että hevostallin rahat riittävät? Paras keino on ennakoiminen. Ongelmaa ei ole, jos rahat riittävät, laskut maksetaan ajoissa ja palkkapussi tuntuu riittävältä. Vaikka ongelmaa ei olisi, kannattaa kuitenkin hevostallin kannattavuutta silti arvioida aika ajoin. Tämä sen takia, että voitaisiin arvioida tuleeko tallinpito myös jatkumaan näin hyvin taloudellisesta näkökulmasta ja mihin riskeihin kannattaisi varautua. Jos taas tallinpitäjä haluaa mieluummin viettää aikaa hevosten parissa sekä tekemässä omaa työtään, kannattaa kääntyä taloushallinnonammattilaisen puoleen, joka voi laskelmilla arvioida tallisi kannattavuutta sekä mahdollisesti parantaa kannattavuutta. Taloushallinnon ammattilainen hoitaa kannattavuuden arvioimisen nopeasti ja osaa ottaa huomioon eri seikkoja. Tällöin hevostallinpitäjältä säästyy sekä aikaa, että rahaa. Niitä kahta asiaa, jota ei liene hevosalan ihmisillä koskaan liikaa.

Seuraavassa hevosalan taloutta käsiteltävässä jutussa pureudutaan tarkemmin siihen mistä hevostallin kustannukset oikein syntyvät.
Kirjoittaja Noora Piili on entinen tallinpitäjä, taloushallinnon ammattilainen, maatalous-metsätieteiden kandidaatti sekä kohta maisteri Helsingin yliopiston taloustieteen laitokselta. Nyt hän työskentelee Agrotaloushallinto Oy:n yrittäjänä. Kandidaatin työn hän on tehnyt hevostallin kannattavuudesta ja pro-gradu työn maitotilan ison tuotantorakennus investoinnin kannattavuuden arvioinnista sekä investoinnin riskille hinnan määrittämisestä.

Agrotaloushallinto Oy palvelee hevosalan asiakkaita niin pienissä kuin suuremmissa taloushallinnon kysymyksissä sekä tehtävissä. Vankka tietämys hevosalasta sekä taloushallinnon osaaminen ovat yhdistelmä, jolla voidaan auttaa hevosalalla toimivia parempaan kannattavuuteen. www.agrotaloushallinto.fi