Kilpahevosen suhde omistajaan, ratsastajaan tai ihmisiin yleensä muokkautuu päivittäin. Siihen vaikuttavat päivittäiset hoito- ja käsittelytoimet harjaamisesta ratsastamiseen. Mitä ennakoitavammin ihminen käyttäytyy hevosen seurassa, sitä turvallisemmaksi hevonen voi olonsa tuntea ja sitä enemmän se voi nauttia ihmisen kanssa olemisesta.

Usein ollaan taipuvaisia ajattelemaan, että hevosen asenne ihmistä tai varusteita kohtaan on muuttumaton tai hevoskohtainen ominaisuus, jota ei voi muuttaa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, hevonen muuttaa asennettaan joka päivä riippuen sen saamista kokemuksista. Asenne syntyy kokemushistoriasta; mitä enemmän positiivisia kokemuksia hevonen saa, sitä mielekkäämmäksi sen asenne muuttuu.

jaanapohjola_1

Kirjoittaja Jaana Pohjola on eläinten käytösneuvoja ja MSc (equine behaviour, performance & training)

Hevoselle kannattaakin aiheuttaa positiivisuuden kierre, jossa pienistä arkisista asioista tehdään mahdollisimman palkitsevia. Mitä vähemmän epämukavia tunteita hevonen arkipäivässään kokee, sitä vähemmän se joutuu kokemaan ns. huonoa ja kuluttavaa stressiä ja sitä enemmän sillä on mahdollisuuksia käyttää energiaa varsinaisiin kilpailusuorituksiin liittyviin haasteisiin. Kilpailupäivä matkustamisineen aiheuttaa monelle hevoselle stressiä. Hevosen on sitä helpompi kestää kilpailustressiä, mitä matalampi sen stressitaso on arjessa.

Kilpahevosen suorituksia mitataan kilparadalla. Ratsastustilanteen tunnelmaan vaikuttaa luonnollisesti se, mitä ennen sitä tapahtuu. Mikäli hevonen jännittää satulointia, se heijastuu ratsastukseen jännittyneisyytenä. Jos hevonen ei halua kuolaimia suuhunsa, tämä asenne näkyy myös ratsastuksen aikana ongelmina tuntumassa tai ohjasapuja käytettäessä. Asia voidaan kääntää myös toisin päin; mitä halukkaammin hevonen ottaa satulan selkäänsä tai kuolaimet suuhunsa, sitä paremmin se myös voi vastaanottaa näiden välineiden kautta sille annetut avut ilman jännittyneisyyttä. Tutkimuksissa on havaittu, että hoitotoimenpiteillä ja käsittelyharjoituksilla on vaikutusta varsinaiseen ratsastussuoritukseen. Yhteinen palkitseva tekeminen hevosen ja ratsastajan välillä auttaa luottamuksen rakentumista.

Luottamus tulee luoda järjestelmällisellä työllä, sitä ei voi ansaita yksittäisillä teoilla. Luottamus syntyy toistuvista vuorovaikutustilanteista, joissa 1) ihminen käyttäytyy ennakoitavalla tavalla ja 2) tilanne on hevoselle palkitseva. ”Vain hyvinvoiva hevonen kykenee parhaisiin suorituksiin” – tämä kulunut lausahdus on valitettavasti myytti. Meillä hevosten kanssa toimivilla on vastuu siitä, että osaamme tehdä itsellemme tärkeistä asioista myös hevoselle tärkeitä. Luonnollisesti ruokinta, terveys ja pito-olosuhteet vaikuttavat hevosen terveyteen, mikä vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Välitön fyysinen terveys on kuitenkin vain yksi osa hyvinvointia. Yksi näkökulma hyvinvoinnin osatekijänä on ns. käytöksellinen hyvinvointi eli psyykkinen hyvinvointi. Mitä parempi hevosen psyykkinen hyvinvointi on, sitä stressittömämpää elämää se voi viettää terveenä.

Tärkeä, mutta osittain hyödyntämätön hyvinvointitekijä on suhde omistajaan tai ratsastajaan. Ihminen saattaa olla hevosen ainoa päivittäinen sosiaalinen kontakti. Siksi on tärkeää panostaa suhteeseen, jossa molempien on mukava olla. Hevonen näyttää mielipiteensä hoitotoimenpiteisiin erittäin selkeästi; tämä tieto kannattaa ottaa vastaan ja pohtia miten hevosen asennetta voisi muuttaa. Luimistelu tai hännän viuhtominen ei ole pomottamista, vaan merkki siitä, että tilanne on hevoselle epämiellyttävä. Hyvä ja yksinkertainen tapa pitää hevosen asenne ihmistä kohtaan positiivisena on järjestää hevosen kannalta miellyttäviä vuorovaikutustilanteita useasti ja päivittäin. Huonon asenteen kierre kannattaa katkaista ajoissa; mikäli yksinkertainen hoito- tai varustamistilanne kärjistyy toistuvasti huutamiseen tai läpsimiseen, kannattaa asiaan puuttua.

jaana_pohjola2

Jaana Pohjola toimii myös Hevostaitokoulun verkkovalmentajana.

Hevostaitokoulun verkkovalmennuksessa aloitetaan hoitotoimista ja kahdentoista kurssin aikana edetään ratsastuksen perusteisiin asti. Kursseille voi osallistua varsan kanssa tai aikuisen hevosen kanssa, jolla on jo orastavia ongelmia. Ongelmatilanteiden ratkominen lähtee liikkeelle tavoiteasettelusta; sen sijaan, että laaditaan vikalistaa hevosista, kannattaa kuvitella mielessään miten haluaisi hevosen käyttäytyvän ongelmatilanteissa. Kun tavoite on tiedossa, sen saavuttamiseen on helppo löytää työkalut. Ongelmien poistaminen toimii vain harvoin – helpompi tapa on opettaa asia hevoselle uudelleen. Hevostaitokoulu tarjoaa uudenlaista näkökulmaa kaikille hevosihmisille. Kun keskittyy näkemään positiiviset asiat ja tarttuu niihin, oma asenne hevosta kohtaan muuttuu. Tämä oma asennemuutos on tärkeä seikka, koska mitä positiivisemmin ratsastaja hevosestaan ajattelee ja puhuu, sitä paremmin hän tutkimusten mukaan ”mätsää” hevosensa kanssa. Mitä paremmin ratsukko mätsää, sitä parempiin suorituksiin ratsukko pystyy tiiminä.

Jaana Pohjola

Jaana Pohjola on eläinten käytösneuvoja ja MSc (equine behaviour, performance & training). Hän luennoi, kurssittaa ja kouluttaa hevosihmisiä ja neuvoo ongelmatilanteissa. Hevostaitokoulu löytyy osoitteesta: https://koirakouluverkossa.fi/kauppa/hevoset/hevostaitokoulu/