”Monelle suomalaiselle ratsastajalle hoetaan; katso mihin ratsastat, jolloin lopputulema saattaa olla se että käännetään koko pää menosuuntaan (esim. oikealle) jolloin koko sisäkylki menee kasaan, ratsastajan paino ei ole enää keskellä satulaa.” Kyra Kyrklund
Kyran mielestä kaikista ratsastajan avuista painoavut on tärkein, ei sen takia että niillä olisi suurin vaikutus, vaan siksi että sillä vaikutetaan kokoajan hevoseen, myös haluamatta. Kun ratsastaja istuu hevosen selässä, ratsastaja vaikuttaa kokoajan hevoseen joko aktiivisesti tai passiivisesti. Jos esimerkiksi ratsastaja istuu enemmän oikealle, hevonen haluaa kulkea tasapainossa joten se hakeutuu koko ajan oikealle jotta se saa ratsastajan keskelle satulaa. Jos ratsastaja ei ole tietoinen siitä missä hänen paino on, ratsastaja tuntee että hevonen vetää syystä x oikealle kokoajan ja ratsastaja joutuu ohjaamaan hevosta vasemmalla ohjalla ja oikealla pohkeella, tällöin ratsastaja on käyttänyt istunta-apuja, ohjasapua ja pohjeapua vain siihen että hevonen kävelee suoraan eteenpäin. Siksi on erittäin tärkeää että ratsastaja on tietoinen missä hän istuu.
Yksi tavallisimmista virheistä on, vaikka ratsastaja muuten istuisi keskellä satulaa, on se että ratsastaja vetää toisen kyljen kasaan. Jolloin usein luullaan että kun tunnet että sinulla on enemmän painoa vasemmalla istuinluulla, sinulla on enemmän painoa vasemmalla puolella selkää. Todellisuudessa ratsastaja on siirtanyt koko lantion ulospäin oikealle, jolloin vasen istuinluu on keskellä satulaa tai keskellä hevosen selkää, ja se tuntuu enemmän, koska oikea istuinluu on jossain ilmassa satulan ulkopuolella.
Hyvä harjoitus; jos ratsastajalla on sisäkylki (tässä tapauksessa vasen kylki kasassa). Ratsasta ympyrällä (vasen kierros) ja käännä katse ulkokautta kohti hevosen häntää, yritä tuntea mitä tunnet tapahtuvan istunnassa, ratsasta yksi kierros näin. Hitaasti käännät katseen eteen ja yrität säilyttää istunnan saman paikan, silloin tunnet että hevonen seuraa istunta-apujasi ympyrälle, ilman että sinun tulee tehdä kauhean paljon asioita (päällekkäisiä apuja). Tällä harjoituksella myös sisäkäsi pehmenee. Tee harjoitus molempiin suuntiin ravissa ja laukassa.
Toinen harjoitus (ratsastajan paino enemmän vasemmalla istuinluulla): ratsasta käynnissä ympyrällä vasempaan kierrokseen ja aseta hevosta hieman ulos (oikealle) vain sen verran että tunnet että sinulla on yhtä paljon painoa molemmissa ohjissa. Käytä oikeaa pohjetta vähän nopammin, vaikka hevonen ei kulkisi täysin suorassa, pyydät että hevonen aktivoituu oikealle ja ottaa tuen oikealta. Jos hevonen jännittyy ja karkaa (siirtyy raviin) ota muutamia pysähdyksiä. Ajattele enemmin tässä ympyrällä että hevosen lapa ja etujalat kääntyy, kuin että hevosen kaula ja pää kääntyy, tämä on hyvä muistaa myös silloin kun pidät hevosta sisäasetuksessa, jos vain staattisesti pidät sisäohjasta – kun jatkat suoraa uraa pitkin, hevosen pää jatkaa edelleen sisäasetuksessa, eli muista välillä hellittää sisäohjasta. Tee sama harjoitus ravissa.
Saattaa myös käydä niin että ratsastaja kannattelee hevosta, joko siksi että hän haluaa nostaa hevosta ylemmäs, tai tämä on opittu tapa. Ihan samalla tavalla kuin hevosen tulee olla vahva keskiosastaan myös ratsastajan tulee olla. Voit testata keskivartaloasi kaverin kanssa Kyran klinikoilta tutulla tavalla, eli ystäväsi seisoo hevosen edessä ja vetää ohjista (kts. kuva). Samoin kuin hevonen vetäisi itseään eteenalas, jolloin ratsastaja jää kannattelemaan hevosta. Ystävän vetäessä ohjista huomaat kuinka paljon ratsastaja vastustaa keskivartaloltaan, jottei kallistu tästä ohjien vedosta eteenpäin.
Ratsastajan sormet ja käsi tulee olla pehmeänä, mutta loputtomiin et voi mennä hevosen mukana, tällöin tulee keskivartalon vahvuus esiin. Kyra käyttää sanontaa; tunne että hevonen on kyynärpäässäsi, eli käden ollessa pehmeä, mutta jos joku työntää kyynärpäätäsi takaa eteenpäin (kts. kuva), pystyt helposti vastustelemaan tätä. Paino alhaalla, vatsa sisällä, ja melkein jopa työnnät vatsalihaksia vastaan sisälmyksiä, jalka rentona, jopa irti kyljestä. Näin ratsastajalle ei tule kokonaisvaltaista puristusta hevoseen. Jos hevonen painaa kättä vasten ja menee vähän hitaaksi, sinun tulee pystyä käyttämään jalkaa nopeasti, jotta hevonen muuttaa tahdin ratsastajan tahdin mukaiseksi, eikä niin että pystyt käyttämään pohjetta vain siinä tahdissa jossa hevonen liikkuu.
On tärkeää opetella käyttämään pohjetta oikein, ja on tärkeää tiedostaan miten pohjetta tulisi käyttää, sekä ylä- että alapohjetta. Useasti näemme kun hevonen ei tottele, ratsastaja alkaa puristamaan jalan kanssa. Ajattele asiaa sen kautta että miten hevonen reagoi raippaan, hevonen reagoi raippaan kun se koskettaa sitä, jos hevonen ei reagoi tähän, ratsastaja ei purista raippaa hevosen kylkeen, vaan ratsastaja käyttää raippaa uudelleen, kunnes hevonen reagoi. Sama pätee pohkeeseen. Jos hevonen ei reagoi, älä jää puristamaan hevosta, vaan käytä pohjeapu uudelleen, ajattele hieman niin että ”kutittaisit” hevosta pohkeella. Jos vaan puristat, hevonen puristaa vastaan alalinjaa pidemmäksi, kun sen pitäisi pikemminkin supistua (lue artikkelimme Kyra ja hevosen kokoaminen).
Ulko-ohjan tuki, me kaikki olemme varmasti kuulleet tämän lauseen enemmän kuin kerran. Tuki pitää olla molemmissa ohjissa. Tuki ei tarkoita että kanna hevosta ulkopuolelta. Ratsastajan tulee saada tuntuma myös sisäohjalle, niin että voidaan kääntää sisäänpäin sisäohjalla. Ajattele että ajat hevosta ja istut hevosen takana kärryillä, jos hevonen nojaa esim. vasempaan ohjaan kokoajan, me emme voi kääntää hevosta oikealle vetämättä enmmän vasemmasta ohjasta, siksi suoruus on erittäin tärkeää ja se ettei hevonen saa yrittää tulla liian pitkäksi ulkopuolelle.
Harjoitus, ratsasta ympyrällä oikeassa kierroksessa, aseta ravissa hevosta hieman enemmän sisälle. Muista ettet jätä sisäohjan ”vetoa” päälle, mutta uskalla kuitenkin pitää sisäohjan tuki ja tuntuma. Tee siirtymisiä käyntiin käyttämällä ainoastaan ulko-ohjaa. Ajatuksena se, että annat hevosen lyhentyä oikealta puolelta, ei pelkästään pidentyä vasemmalta puolelta. Ota puolipidätteitä ulko-ohjalla jotta saat lavan etujalan uralle. Voit tarkistaa tässä tilanteessa kannatko hevosta, taputtamalla sitä ulkokädellä. Pikkuhiljaa alat suoristamaan hevosta, mutta tarkkaile ettei hevonen tule enemmän ulko-ohjan tuelle. Tee sama laukassa. Kun siirrät hevosen laukasta raviin, tee siirtymä pidäte ainoastaan ulko-ohjalla. Tee molemmat suunnat.
Kilpailutilanteessa tuomari katsoo että onko hevonen on suora, valmennustilanteessa ratsastajan täytyy hyväksyä että se hevonen on hieman vino ja työskennellä sitä vinoutta, ei vain kantaa hevosta siinä vinoudessa.
Tietoisku: Lannenivel on ratsastajan iskun vaimentaja.
”Meillä on ratsastuksessa ns. yleisiä sääntöjä, useimmiten ne ovat oikeita, mutta sinun tulee uskaltaa käyttää jotain muuta tapaa, jos yksi tietty tapa ei onnistu”
”Jos hevonen ”kyttää” ratsasta uran sisäpuolella, jotta sinulla on tilaa väistää sisään tai ulos tarvittaessa.” Kyra Kyrklund