Nina Konkari on suomalainen huippugroomi, joka on tuttu näky sekä suomalaisissa että kansainvälisissä estekilpailuissa. Nina kertoi meille vinkkejä hevoskuljetukseen:

Pakkaa viisasti kilpailuihin

Yksipäiväisessä kisassa tärkeintä on organisointi! Kaikki tarvittavat tavarat siinä järjestyksessä käden ulottuville kun niitä tarvitaan eri hevosille, jos on useampi mukana. Perusjutuillakin pärjää pitkälle: vesiämpäri, puukko, extrariimu ja -naru, heinää ja väkirehua jos pitkä päivä autossa seisomista. Loimia sään mukaan ja vaihdettavaksi, päiväkisoissa kun harvoin pääsee pesemään ja puhdistamaan kunnolla, joten kisapäivän jälkeen huolellinen pesu ja/tai harjaus kotona.

Yökisoihin tarvitaan sitten paljon muutakin. Jos ei ole kiire purkaa hevosia ja tavaroita kisapaikalla, ei mielestäni pakkausjärjestyksellä ole niin väliä. Toki hevosautossa pakkaan kaiken aina niin, ettei mikään pääse liikkumaan tai putoamaan hevosen jalkoihin. Heinää ja väkirehua kannattaa aina ottaa ns. yksi extra-annos, jos jotain sattuu… Pakkausvaiheessa tulee miettiä hevosten majoitus ja tutkia säätiedotteita. Jabassa ulkona voi olla kylmä, mutta sisätallissa taas lämmin, joten loimitus sen mukaan. Älä ikinä jätä sadeloimea kotiin, sen tietää miten siinä käy jos se unohtuu… 😉

Ennenkuin lähtee yhtään mihinkään hevosen kanssa trailerilla tai hevosautolla, tarkistetaan luonnollisesti että ajoneuvo on kunnossa ja turvallinen matkustaa. Hevosen passi tulee olla mukana aina! Lähes kaikki groomit maailman huipulla ajavat hevosauton itse, tai heillä on palkattu autonkuljettaja. Jos hoitaja on yksin reissussa hevosten kanssa, on maalaisjärki ja kylmähermoisuus valttia jos jotain odottamatonta sattuu.

Ruokinta ennen matkaa ja matkan aikana

Ruokin normaalisti, jos matka on kisoihin maksimissaan muutaman tunnin. Ei ikinä heiluvaa heinäverkkoa nenän eteen jos ei ole ehdoton pakko (hevonen on huono matkustaja tai muu syy), vaan ruokinta ainoastaan pysähdyksissä. Pitkillä, yli päivän tai laivamatkoilla ruokintaa kannattaa vähän muuttaa. Matkan aikana väkirehuja kannattaa tiputtaa, mutta heinää lisätä. Laivamatkalle teen yleensä löysän lesepuuron tai mashin jossa ainakin elektrolyyttejä mukana kuumana päivänä. Porkkanoissa on paljon vettä, niitä aina mukaan! Harva hevonen jättää porkkanat syömättä. Hevonen selviää, vaikka se söisi vähemmän, mutta Juomatta hevonen ei selviä, joten juottaminen on ihan ykkösasia. Nirsoille tepsii usein omenamehu, melassi, elektrolyytti tai muu herkku veteen sekoitettuna. Oikein stressaaville matkustajille Gastroguard tai muu mahalääke ennaltaehkäisevänä.

Hevosen olisi parasta syödä ja juoda kuljetuksen aikana lattialta. Jos se ei ole mahdollista, tulee heinäpussi, ruoka- tai vesiämpäri ripustaa niin, ettei hevonen voi jäädä riimusta niihin kiinni. Kuljetettaessa nylonriimut tulee unohtaa tyystin, vain nahkariimulla tai kaulapannalla voi kuljettaa. Nylonriimu ei anna periksi hätätilanteessa, mutta nahkariimu menee rikki jos hevonen saa esimerkiksi vetopaniikin. Niille hevosille, jotka osaavat luikerrella irti riimusta olen laittanut ns. tuplavarmistuksen, riimu ja kaulapanta. Ääritapauksissa hankalat kuljetettavat (esim. kiipeävät ruokintapöydälle tai potkivat silmittömästi autoa / muita) laitetaan jalkarautoihin. Useamman hevosen matkustaessa yhtäaikaa toki mietitään, mitkä hevoset vierekkäin sopivat ilman mahdollista tappelua. 🙂

Kuljetussuojista

Hokkiaikana aina suojat! Kuljetussuoja ei mitenkään päin estä esimerkiksi jalan polkemista, mutta suojaa pienemmiltä kolhuilta ja naarmuilta. Erityisen nätisti matkustavat saatan laittaa jopa ilman suojia kokonaan. Nuorilla hevosilla vain etujalkojen suojat, jos niillä ei ole takakenkiä tai niillä ei ole pidetty edes kunnollisia ratsastussuojia. Hyvin hevoskohtaista! En näe eroa paksuilla patjoilla ja pinteleillä tai kuljetussuojilla. Molempi parempi. Joskus lyhyelle matkalla käytän vain BOT-suojia.

Matkalla
Matkan aikana luonnollisesti mahdollisimman hyvä ilmanvaihto on tärkeä, ei kuitenkaan niin että viima vetää voimalla selän lihaksiin, ellei ole loimi päällä. Matkalle pyrin laittamaan vain hengittäviä materiaaleja: villaa, coolereita tai fleeceä. Jalka- ja häntälenkit sekä ristivyöt voi tässä vaiheessa heittää roskiin, etukiinnitys ja joustovyö mahan ympärillä ovat helpoimmat jos loimia tarvitsee korjata, vaihtaa, vähentää tai lisätä.

Ajotapa
Jos se tarkoittaa sitä että miten pääsee fiksuimmin perille, niin mahdollisimman isoja teitä pitkin. Ei ole kannattavaa lähteä kikkailemaan pikkuteitä pitkin, joista ei ole varma. Suomessa ja muualla Euroopassa suurimmat väylät ovat ruuhkaisia, mutta tässäkin turvallisuuskysymys; JOS jotain käy, apu on saatavilla toisin kuin tuntemattoman kärrypolun varrella. En myöskään näe järkeä valita kiemuraisempaa pikkutietä vaikka se olisi moottoritietä aavistuksen lyhempi, koska on sanomattakin selvää että hevosten on mukavampi matkustaa tasaisessa kyydissä. Hevosten kuljettamisen avainsana on ennakointi… Ennakointi ja pelisilmä. Tasainen kyyti, ei äkkijarrutuksia tai –kääntymisiä.

Hyviä kilpailumatkoja,
Terkuin Nina Konkari