Maneesitallilla talviratsastus sujuu melko hyvin, mikäli pakkasten puolesta pystyy hevosta (ja ratsastajaa) rasittamaan. Monesti kyse on lämpimien talvivarusteiden käytöstä ja kun oikea varustus löytyy, on ratsastus yhtä hauskaa talvella kuin kesälläkin. Maneesittomilla talleilla on omat rajoituksensa, hevosen liikunta pitää suunnitella sään lisäksi myös ratsastuspohjien mukaan.

Ratsastuskenttää kannattaa huoltaa mahdollisuuksien mukaan ja näin ainakin pidentää sen käyttöaikaa talvisin. Mutta monesti kaikesta vaivannäöstä huolimatta kenttä lopulta jäätyy. Jäätyneessä ratsastuspohjassa kentällä, tiellä tai pellolla on samat riskit. Hevosen nivelet ja jänteet saattavat rasittua koska pohjassa ei ole lainkaan joustoa ja liikkeen tuoma isku maahan on siten kova. Hevosen kavion iskunvaimentimena toimii kannat ja parhaiten kavion oma iskunvaimennin toimii, mikäli hevonen liikkeessä tulee kavion kantaosa hieman edellä tai tasa-askelluksena maahan. Kovalla pohjalla liikkuminen onkin erityisen hankalaa niille hevosille, joiden askellus tulee kavion kärki edellä maahan. Kova ja koppurainen pohja on pahin, koska hevosen kavio ei pääse laskeutumaan tasaisesti maahan, vaan pohja rasittaa epätasaisesti niveliä, jänteitä ja lihaksia.

Kavio irtoamassa maasta pehmeällä alustalla.

Kun hevosen kavio irtoaa maasta, uppoaa normaalissa askelluksessa kavion kärki maahan. Jäisellä kovalla pohjalla tämä ei ole mahdollista mikä saattaa rasittaa jalkoja. Jäinen pohja altistaa myös liukastumisille, jolloin jänne- ja lihasrevähtymien riski kasvaa. Kun hevonen liikkuu epätasaisen muhkuraisella ja / tai jäisellä alustalla rupeaa se varomaan askellustaan (kuten ihminenkin tekisi). Pieni töpöttävä askel saattaa jäykistää hevosta ja tehdä lihakset kipeäksi.

Ei pidä kuitenkaan vaipua epätoivoon, näiden vinkkien avulla pidät hevosen monipuolisesti liikkeellä talven ajan:

  • Varusta hevonen riittävällä määrällä hokkeja ja tilsakumeilla. Voit myös levittää kaviorasvaa paksulti kavioiden pohjaan tilsojen estämiseksi. Ole erityisen tarkkana, kun hevonen astuu suojalumesta kovalle alustalle (esim pellolta tielle tai tarhasta talliin). Poista tilsat tarvittaessa kopauttamalla kenkää napakasti esim. pölyharjan puuosalla. Mikäli hevonen on altis hokinpolkemille, käytä putseja ja vaihda hokit uusiin ennekuin ne hioutuvat liian teräviksi.
  • Totuta hevonen pohjiin vähitellen. Moni hevonen pärjää hienosti vaikeakulkuisessakin maastossa. Mutta mikäli hevonen on tottunut liikkumaan lähinnä joustavalla ja tasaisella kuituhiekkapohjalla, voi epätasainen, kova ja / tai liukas pohja tulla sille yllätyksenä, mikä nostaa alussa loukkaantumisriskiä. Aloita helpompikulkuisilla pohjilla ja hiljaisemmassa temmossa. Lisää vaatimustasoa vasta kun tunnet hevosen olevan riittävän ”varmajalkainen”.
  • Maan jäädyttyä pellot pysyvät usein paremmassa ratsastuskunnossa kuin kenttä. Erityisesti nurmella olevien peltojen pohjassa saattaa olla jopa hieman joustoakin. Tämmöinen pohja pienellä lumikerroksella voi olla erinomainen ratsastuspohja. Muista aina kysyä maanomistajan lupaa pellon käytöstä!
  • Tee käyntityöskentelystä vaihtelevaa. Käyntiä voi mennä yleensä huoletta kovallakin pohjalla maastossa tai kentällä. Pukeudu lämpimästi ja tee väistöjä, voltteja, taivutuksia, pysähdyksiä ja peruutuksia. Jos hevonen on rauhallinen, voit myös kävellä puomien yli tai ratsastaa lämmittävässä selässä ilman satulaa.
  • Maastossa saattaa olla helpoin löytää erilaisia pohjia talvikäyttöön. Peltotien keskellä saattaa olla nurmea jota pitkin on mukava ravata. Pellolla voi käydä välillä kahlaamassa lumessa ja mäkikiipeily käynnissä on erinomaista jumppaa hevoselle. Muista turvallisuus, talvella tulee nopeasti pimeätä, joten käytä aina heijastimia.
  • Ajoittainen ravaaminen kovalla ja tasaisella pohjalla kuuluu Keski-Euroopassa jopa monen huipputallin hevosten treeniohjelmaan. Sen sanotaan vahvistavan jänteitä. Joten kovalla alustalla käyntityöskentelyn lisäksi voi varmastikin huoletta silloin tällöin myös ravailla. Ravaa kovalla pohjalla aina vain suoraan eli joko maastossa tai kentällä vain pitkät sivut. Kenttätyöskentelyynkin tämä vain pitkien sivujen ravaaminen on oikein sopivaa, siinä saa 4 siirtymistä kierroksen aikana, mikä vahvistaa hevosta hyvin.
  • Lumessa kahlaaminen on hyvä punttisalitreeni hevoselle. Jopa niin tehokas, että ratsastajan täytyy olla tarkkana, ettei hevonen kipeytä lihaksiaan syvässä hangessa. Sitä raskaampaa tarpominen on mitä syvempää ja märempää eli raskaampaa lumi on. Yleensä lumessa kahlaaminen tapahtuu helpoiten pellolla. Aloita käynnissä ja tarkkaile miltä hevonen tuntuu. Voit tehdä ensin lyhyemmän lenkin ja palata takaisin tielle hetkeksi palauttelukävelyllä. Lumen syvyydestä ja hevosen kunnosta riippuen voi hangella myös ravata ja laukata. Muista kuitenkin, että syvässä hangessa liikkuminen on hevoselle todellakin raskasta, mutta innostuessaan laukkaamaan se saattaa helposti laukata itsensä maitohapoille.
  • Jos hangen pinta on plussakelillä sulanut ja jälleen jäätynyt, voi siihen olla muodostunut kova kerros. Tämä kova kerros voi olla jopa hangen sisällä, jos kovan pinnan päälle on satanut pakkaslunta. Mikäli hangessa on ihmisen kestävä hankikanto, on se jo todennäköisesti hevoselle hieman epämukava ja saattaa pahimmillaan tehdä jalan ihoon pieniä haavaumia. Kerran ratsastettua reittiä on jo helpompi mennä uudestaan.